Heipparallaa!!:) Nyt vihdoin niitä kuvia viime viikonlopusta..:)

Alhaalla muistoja yöstä jotka jää sydämeen. Tuntuu, että osa sydäntä jäi jonnekin tänne..
Kello oli kaksi yöllä ja ihastuin näihin hetkiin.


Se on ihan totta, että ei kameraan voi tallentaa sitä todellista tunnelmaa jonka itse näkee ja kokee. 💛


Jokainen yö venyi melkein aamuun asti..
Ja sunnuntaina sai kalastella vielä kuuteen asti..

Mä oon aika kilpailuhenkinen ja välillä se, kun toinen on onnistunut ja itsellä jäänyt onnistumisen tunteet pois – on harmittanut. Vaikkakin toisen saavutus on upeaa eikä se ole mistään pois.
Saavutukset ja onnistumisen tunteet tulevat monien toistojen, oivalluksien ja harjoitteluiden kautta.
Alhaalla muisto siitä, että kunhan vain luottaa tekemiseen – se lopulta palkitsee.

Oli toki upeaa, mutta enemmän olin ylpeä siitä miten hienosti ja kärsivällisesti toinen on mua jaksanut opettaa, kun olen ollut varmasti maailman hankalin opetettava. ❤️

Joen toisella puolella Norja.
Ja takas kotimatkalla radiosta soi tämä biisi:
”I travelled all this way so I could cover up the past
Paint myself a future where the happiness would last
I don’t know how to let you go
I’d go anywhere if it would give me peace of mind”
💛
-Elviira









