Syyskuussa puihin kuivuu kuolleita lehtiä, jotka syystuulen voimasta leijailee hiljalleen alas maahan muodostaen maisemasta keltapunaruskean maalauksen. Kesä kuolee pois, mutta syksy syntyy tilalle. Elämän kiertokulku tämä kaikki tässä. Syntymää, kuolemaa ja siinä välissä elämä tai tarina. Mittaamaton määrä iloa, unelmia, pettymystä ja toiveikkuutta.

Olitko oikeasti siinä.

Hiipuvan illan taivaanrannan väri tuntuu toisena päivänä uhkaavalta kuin maailmanloppu lähestyisi meitä. Toisena päivänä se tuntuu hämmentävän kauniilta kuin se kutsuisi meitä luoksensa pehmeään syliin, johon jäädä.

Pysähdy hetkeksi, itke ja tunne loputtomalta tuntuva suru, mutta jatka sitten polkuasi. Jokin ilta huomaat käveleväsi hiipuvan illan tunnelmissa pysähdyttävän kaunista taivaanrantaa kohti ja huomaat olevasi turvallisesti perillä.

💛