Viimepäivät ovat menneet töissä ja se alkaakin jo pikkuhiljaa tuntua kehossa ja mielessä. Tänään viettelen vapaata ja oonkin saaanut siivottua ja pesin kasan pyykkiä ja sit kävin treenaamassa. Voi miten siitä tuleekin aina niin hyvä fiilis!!:)

Lapissa on nyt siis sesonki, eli täällä riittää ihan kivasti porukkaa ja töissä on kiirettä, mut mä toisaalta nautin siitä. Se pysähtyminen ja rauhoittuminen vain jää todella vähälle sen kiireen keskellä ja henk. koht. tuntuu, et yksi vapaapäivä viikossa ei riitä palautumiseen varsinkaan just nyt.

Kerroin tästä töissäkin ja naurettiin sille, kun mä heräsin pari yötä sit siihen, et etsin mun tyynyn vierestä erästä töihin liittyvää tavaraa ihan niin kuin olisin ollut töissä. Tää tapahtui vielä kaksi kertaa yön aikana.. Sit tänään aamulla juuri herättyäni aloin keittämään kahvia ja päätin keittää ne kahvit suoraan tuohon pannun alustalle. Itse pannuhan oli vielä tiskikaapissa ja katsoin sitä touhua sit siinä, et miten hitossa tähän päädyin, ei ole ollut ihan kaikki muumit laaksossa 😀 Voi että tätä meininkiä täällä..

Huomaan heti, jos käyn ylikierroksilla ja kehossa on jonkin asteen stressitila. Mulle tähän ehdottomasti eniten auttaa luonnossa oleminen. Se on sellainen paikka jossa ajatukset saa lepää ja voi hengittää rauhassa ja kuunnella omaa mieltä. Ottaa aikaa itselle ja muistaa ne pienet onnellisuuden asiat, joiden varjoon yleensä jää aiheeton stressi. Mä tässä mietin just, että mistä oon kiitollinen. Ja oon aika onnellinen siitä, että ympärillä on lähes koskematonta luontoa ja miten pysäyttävän kaunista luonto on täällä. Ja että työmatkallakin saattaa nähdä illalla revontulia. ❤

Mä tulin jälleen taas ulkoa ja nyt ajattelin iltapalan kautta saunaan ja sit nukkumaan.

Ihanaa viikkoa sinne!<3